Tekninen hakukoneoptimointi on perusta hyvälle näkyvyydelle

opas tekniseen hakukoneoptimointiin

Tekninen hakukoneoptimointi kattaa käytännössä kaikki verkkosivuston tekniikkaan liittyvät asiat, sillä hakukoneet joutuvat työskentelemään niin sivustosi HTML-lähdekoodin, latausaikojen kuin erityyppisten ja kokoisten tiedostojenkin kanssa. Pelkistetysti sanottuna tekninen hakukoneoptimointi varmistaa, että hakukoneilla on pääsy sivustollasi olevaan sisältöön – joka käytännössä ratkaisee sen voiko sivustosi edes saada näkyvyyttä hakukoneissa.

Tekninen hakukoneoptimointi vaiheittain

Kokosimme tälle sivulle muutamia tekniseen hakukoneoptimointiin liittyviä asioita, joilla on käytännössä todettu olevan positiivisia vaikutuksia sivuston näkyvyyteen.

1. Älä estä hakukoneita indeksoimasta tärkeää sisältöä

HTML-standardit pitävät sisällään määritteen, jonka avulla hakukoneita voidaan estää indeksoimasta yksittäistä alasivua. Kyseessä on HTML-lähdekoodin head-osioon lisättävä robots-metatagi, joka käyttää noindex -määritettä.

<html>
<head>
<title>...</title>
<META NAME="ROBOTS" CONTENT="NOINDEX, NOFOLLOW">
</head>

On siis hyvä varmistaa, ettei kyseistä tagia löydy sivuston etusivulta tai niiltä alasivuilta, jonne maksutonta hakuliikennettä halutaan ohjata.

Tämän lisäksi hakukoneiden pääsy voidaan estää sivuston robots.txt -tiedostoon lisättävällä "Disallow: /" määritteellä. Robots.txt -tiedosto on verkkotunnuksen juuresta (domain.fi/robots.txt) monesti löytyvä tekstitiedosto, joka sisältää esimerkiksi hakukoneiden roboteille määritettyjä ohjeita. Edellä mainitussa määritteessä käytettävä vinoviiva (/) kohtaa hakukoneita pysymään poissa koko sivustolta.

User-agent: *
Disallow: /

Määritteessä voidaan mainita myös yksittäinen sivu tai hakemisto, jolloin hakukonetta pyydetään ohittamaan kyseinen sivu tai hakemisto. Näiden määritteiden virheellinen käyttö, johtaa luonnollisesti tilanteeseen jossa sivusto ei saa toivottua näkyvyyttä. Lisää ohjeita robots.txt -määritteistä löydät sivustolta: http://www.robotstxt.org

Samainen robots.txt -tiedosto voi sisältää myös määritteen "crawl delay", jonka avulla pyritään hidastamaan hakukoneiden sivustolle tekemien pyyntöjen tahtia. Hakukoneet eivät aivan suoraan kerro miten tarkkaan ne noudattavat kyseistä määritettä. Koska kyseisen määritteen tarkoituksena on hidastaa hakukoneiden työtä on se ehkä viisainta poistaa käytöstä. Mikäli kyseinen määrite on lisätty robots.txt -tiedostoon palvelimen ylläpitäjän toimesta, saattaa se viitata huonosti suoriutuvaan palvelimeen, jolloin myös sivuston latausajat on suositeltavaa tarkastaa.

Crawl-delay: 10

2. Tekninen hakukoneoptimointi ja sisällön merkintä

Googlen julkaisemien ohjeiden mukaan yksittäisellä verkkosivulla (eli alasivulla) on ainakin 4 elementtiä, joita Google hyödyntää yrittäessään ymmärtää sivulla olevaa sisältöä. Nämä elementit ovat sivun otsikot (pääotsikko ja ns. title-otsikko), URL-osoite ja sivulla oleva tekstisisältö.

Otsikoiden merkintä

Yksittäisellä alasivulla eli HTML-dokumentilla on käytännössä kaksi erillistä otsikkoa. Ensimmäinen otsikko on itse HTML-dokumentin otsikko, joka merkitään lähdekoodissa title-tagilla. Peruskäyttäjälle tämä otsikko näkyy selaimen otsikkorivillä, ja joissain tilanteissa myös Googlen hakutulosten otsikkona.

<html>
<head>
<title>Sivun title-otsikko tulee tähän</title>
</head>

Sivukohtainen pääotsikko on puolestaan verkkosivulla olevan sisällön otsikko, jonka tulisi näkyä ennen varsinaisen sisällön alkua. HTML-standardien mukaan sivukohtaiset pääotsikot merkintään erillisellä h1-tagilla. Huomattahan ettei kyseistä h1-tagia kannata tästä syystä käyttää esimerkiksi yrityksen logon korostamiseen.

<h1>Sivun pääotsikko tulee tähän</h1>

Lue lisää sivujen otsikoinnin suunnittelusta.

Helppolukuinen URL-osoite

Yksittäisen alasivun osoitteesta, eli URL-osoitteesta tulisi myös selvitä mitä asiaa tai hakutermiä kyseisellä sivulla käytetään. Tästä syystä sivun URL-osoitteen tulisi sisältää selkokielistä tekstiä, eikä pelkkiä id-tunnuksia.

Esimerkki helppolukuisesta URL-osoitteesta, josta selviää hyvin sivun sisältö.

http://esimerkkidomain.fi/kumisaappaat

Esimerkki huonosta URL-osoitteesta, joka ei kerro sivun aihetta.

http://esimerkkidomain.fi/?id=21545

Sivuston tekstisisällön merkintä

Perinteisesti hakukoneet ovat suoriutuneet varsin hyvin sivuston sisällön käsittelystä, eivätkä ne juuri ole tarvinneet apuja hyvin laaditun sisällön ymmärtämiseen. HTML5-standardi mahdollistaa kuitenkin sivustolla olevien sisältöosuuksien merkinnän erillisillä article tai section -tageilla, jolloin hakukoneiden on entistä helpompaa löytää sivustolla oleva tekstisisältö. Tämän lisäksi sisällössä olevat lyhenteet ja lainasanat on myös mahdollista merkitä omilla tageillaan. Semanttisten elementtien ja microdatan käytöstä voit lukea lisää toisesta artikkelista.

3. Latausajat

Sivuston latausajat ovat varsin keskeinen tekijä jokaisen sivuston hakukoneoptimoinnissa. Google on jo vuosia sitten ilmoittanut suosivansa nopeasti toimivia sivustoja, koska latausaikoja pidetään osana hyvää käyttäjäkokemusta. Tekniseltä kannalta taas on selvää, että hitaasti latautuva sivu saattaa aueta vain osittain, jolloin sivun koko sisältö ei edes päädy hakukoneiden käyttöön. Tästä syystä sivuston latausaikojen ja toimintavarmuuden tulee olla kunnossa.

Latausaikoja voit seurata esimerkiksi Googlen tarjoaman Search Console työkalun avulla. Hakukoneet eivät ole asettaneet mitään tiettyä aikarajaa, jonka sisään sivuston tulisi aueta. Käytäntö on osoittanut, että sivustot joiden latausaika on mahdollisimman tasainen pitkällä aikavälillä (tasaisuus kertoo toimintavarmuudesta) kokevat vähemmän heilahtelua hakukonenäkyvyydessä, kuin sivustot joiden latausajat vaihtelevat voimakkaasti. Käytännössä on myös havaittu, että sivuston latausajan tulisi pitkällä aikavälillä olla mieluusti ale 600 millisekunnin kuin sen yli.

Latausaikoja kannattaa tarkkailla edellä mainitulla Googlen omalla työkalulla, koska tämän työkalun antamat tilastot ovat peräisin Googlelta, jolloin raportti antaa tietoa siitä, miten Google näkee sivustosi latausaikojen kehittyvän. Lisäksi Googlen Search Console -raportit antavat suoraan käyttöösi pitkänaikavälin keskiarvot, jolloin et joudu tekemään päätöksiä yksittäisten mittaustulosten perusteella.

Lue mitä toimia voit tehdä sivuston latausaikojen nopeuttamiseksi.

4. Mobiilitoimivuus

Sivuston toimivuus mobiililaitteilla on myös kriteeri jota Google on ilmoittanut käyttävänsä hakutulosten järjestyksen määrittelyssä – sivut jotka toimivat hyvin (ja nopeasti) myös mobiililaitteilla saavat luonnollisesti parempaa näkyvyyttä. Syy tähän toimintaan löytyy luonnollisesti mobiililaitteiden määrän kasvusta, jonka vuoksi myös nettisivuja selataan entistä enemmän älypuhelinten välityksellä. Google on myös julkaissut oman työkalunsa, jolla voit testata onko sivustosi mobiiliystävällinen: Googlen Mobiililaitesoveltuvuustesti.

5. Sivustolla esiintyvien virhetilanteiden korjaaminen

Tekninen hakukoneoptimointi pyrkii myös varmistamaan, etteivät hakukoneiden robotit törmäisi sivustolla virhetilanteisiin. Verkkosivujen kohdalla virheellä tarkoitetaan tilannetta, jossa palvelin palauttaa 404-virheilmoituksen, eli virhetilanteeseen kuuluvan palvelinvastauksen (englanniksi header). Virhetilanne voi olla seurausta poistetusta alasivusta, kuvasta tai virheellisesti kohdennetusta linkistä.

Virhetilanteiden seurantaa voi tehdä usealla tavalla. Esimerkiksi edellä mainittu Googlen Search Console tarjoaa käyttöösi tiedot Googlen löytämistä virheellisistä URL-osoitteista. Googlen raportti myös kertoo onko virheen taustalla ulkoisella sivustolla oleva linkki vai omalta sivustoltasi löytyvä virheellinen kutsu (esim. kirjoitusvirheen vuoksi). Esimerkiksi kirjoitusvirheistä johtuvat virhetilanteet on helppoa korjata suoraan sivustolle, kun taas ulkoiselta sivustolta löytyvät virheelliset linkit vaativat monesti uudelleenohjauksen tekemistä.

6. Sivukartat

Koska tekninen hakukoneoptimointi pyrkii varmistamaan hakukoneiden pääsyn tärkeimmille alasivuille, ovat kaikki yleisimmät hakukoneet (Google ja Bing mukaan lukien) tukeneet jo vuosien ajan erillisen XML [Extensible Markup Language] -sivukartan käyttöä. Lyhyesti sanottuna kyse on tiedostosta, jonka avulla hakukoneet voivat löytää sivuston tärkeimmät alasivut. Osa julkaisujärjestelmistä luo kyseisen sivukartan automaattisesti, mutta tarvittaessa kyseinen sivukartta voidaan luoda myös manuaalisesti ja siirtää esimerkiksi verkkotunnuksen juureen (esimerkkidomain.fi/sitemap.xml). Lisätietoa vaadittavasta tiedostorakenteesta löydät osoitteesta: http://www.sitemaps.org/


Takaisin ylös