Sivuston latausajat

sivuston latausaikojen kehittäminen

Vuonna 2010 Google ilmoitti (https://webmasters.googleblog.com/2010/04/using-site-speed-in-web-search-ranking.html) alkavansa käyttää sivuston latausaikoja osana algoritmiä, joka määrittää hakutulosten järjestystä. Syynä muutokseen mainittiin mm. käyttäjätyytyväisyys – muutoksen avulla haluttiin varmistaa, että hakutulosten kautta löytyvät sivustot avautuvat nopeasti ja ovat toimintavarmoja. Toinen syy nopeiden sivustojen priorisointiin oli jo tuolloin nähtävissä ollut mobiililaitteiden käytön kasvu.

Miten sivuston latausaikoja voi seurata

Ehkä helpoin ja hakukoneoptimoinnin kannalta varmin ratkaisu on käyttää Googlen Search Consolesta löytyvää raporttia. Kyseisen raportin tiedot ovat peräisin Googlen omista mittauksista, joten raportti viestii selvästi, kuinka nopeasti Google pystyy lataamaan sivustosi yksittäisiä alasivuja. Search Consolen raportista näet myös helposti latausaikojen keskiarvon pitkällä aikavälillä, jolloin päätöksiä ei tarvitse tehdä yksittäisten mittauskertojen tuomista tuloksista.

Sivuston latausaikoja on myös mahdollista seurata ulkoisten työkalujen kuten Pingdomin tai WebPageTestin avulla. Nämä työkalut antavat varsin tarkkaa tietoa sivuston yksittäisten elementtien lataantumisesta, joten kyseisiä työkaluja on hyvä käyttää apuna latausaikoihin liittyviä ongelmia ratkottaessa.

Mitkä tekijät vaikuttavat latausaikaan

Sivuston latausajat ovat monen asian summa. Ensimmäinen osa sivuston latautumisajoista muodostuu siitä kauanko palvelimella kestää vastata ensimmäiseen esitettyyn kutsuun, tästä tapahtumasta käytetään nimitystä ”Time To First Byte” (TTFB). Mikäli ensimmäinen vaihe venyy jo parin sekunnin mittaiseksi saattaa tämä kertoa verkko- tai yhteysongelmista palvelimen päädyssä. Mikäli tämä ongelma toistuu useiden mittauskertojen aikana (useampana viikkona) on ehkä helpointa alkaa etsimään uutta palvelinta.

Seuraava osuus latausajoista muodostuu siitä miten nopeasti palvelin pystyy lähettämään pyydetyn sivun käyttäjän selaimelle. Etenkin tietokantapohjaisissa sivustoissa (yleisesti kaikki julkaisujärjestelmän ympärille rakentuvat sivustot), latausaikaa saattaa lisätä myös se kuinka nopeasti tietokanta pystyy palauttamaan pyydettyä sivua koskevat tiedot. Omat lisänsä latausaikoihin tekevät myös julkaisujärjestelmiin asennettavat lisäosat – lisäosien vaikutusta latausaikoihin on hyvä tarkkailla, ja niiden määrä on hyvä pitää minimissä.

Kolmas latausaikoihin vaikuttava tekijä onkin itse sivun sisältöä. Tiedostokooltaan suuret kuvat siirtyvät ja lataantuvat hitaasti, tästä syystä yksittäisen kuvatiedoston koko kannattaa pitää alle 100 kilotavun. Sivun latautumista käyttäjän selaimella hidastaa monesti myös kutsut useisiin JavaScript ja CSS-tiedostoihin.

Miten sivuston latausaikoja voi nopeuttaa

Sivuston latausaikoja voidaan nopeuttaa sekä palvelin- että sivustotasolla. Monesti palvelimelle on mahdollista asentaa (ylläpitäjän toimesta) lisäosia kuten GZIP tai PageSpeed, jotka optimoivat sisältöä nopeammin latautuvaksi.

Mikäli latausaikoja halutaan optimoida palvelimella entisestään, voidaan sivusto siirtää oman/yksityisen IP-osoitteen taakse. Tämä tarkoittaa, ettei sivusto jaa samaa IP-osoitetta minkään toisen sivuston kanssa. Tällä toimella varmistetaan, etteivät muut samassa IP-osoitteessa toimivat sivustot syö jaettavaa palvelinresurssia, jolloin oman sivustosi toiminta hidastuisi. Oman sivustosi IP:n käytön voit selvittää esim. DomainToolsin Whois -haulla.

Mikäli palvelimella esiintyvät ongelmat alkavat vaikuttaa toistuvilta, eikä niitä yrityksistä huolimatta saada korjattua – on monesti viisasta siirtää sivusto toiselle palvelimelle. Katso miten palvelimen sijainti vaikuttaa hakukonenäkyvyyteen.

Sivustotasolla latausaikoja taas voidaan parantaa varmistamalla, ettei sivustolla käytettävien kuvien ja grafiikoiden tiedostokoot nosta latausaikoja tarpeettomasti. Usein suositellaan, että yksittäisen kuvan koko ei saisi ylittää 100 kilotavun rajaa. Tämän lisäksi voidaan myös varmistaa, ettei sivustolla ladata tarpeettomia JavaScript- tai CSS-kirjastoja. Sivuston yksittäisen alasivun tulisi ladata ainoastaan kyseisellä sivulla tarvittavat resurssit.


Takaisin ylös